ACTA työllistää ulkoministeriön Nojosta

(IPRinfo 1/2009)

Mary-Anne Nojonen on tottunut hieromaan immateriaalioikeudellisten kysymysten yksityiskohtia niin ulkoministeriön kahdenvälisissä neuvotteluissa kuin kansainvälisillä areenoillakin.

Kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen työskentelee ulkoasiainministeriön kauppapoliittisella osastolla IPR-asioiden parissa. Nojosen lisäksi IPR-kysymyksiä hoitaa osastolla lähetystöneuvos Pekka Kosonen.

Kaupallisena neuvoksena viisi vuotta työskennelleen Nojosen tontille kuuluvat teollis- ja tekijänoikeuskysymysten lisäksi julkiset hankinnat ja WTO-liittymiset. Nojonen vastaa IPR-säännöksistä EU:n neuvottelemissa kahden- ja useammanvälisissä sopimuksissa, kun taas Kosonen osallistuu TRIPS-neuvoston kokouksiin ja WTO-neuvotteluihin.

Komissio käy kahdenvälisiä vapaakauppaneuvotteluita kolmansien maiden eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Neuvotteluissa pyritään sopimaan keskeisten teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta. Myös olemassa olevat kaupan esteet pyritään huomioimaan. Sopimusten kautta odotetaan parannuksia etenkin IPR-täytäntöönpanoihin.

– On varmistettava, etteivät sopimuspykälät ole ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa. Lähtökohtana ei ole pyrkiä kansallisen lainsäädännön muuttamiseen, Nojonen selittää.

Uusia kysymyksiä tulee esille jokaisen maan kanssa.

– Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisissä neuvotteluissa nousivat esille julkaisemattoman tiedon suojaa koskevat säännökset. Suomelle olisi eduksi, että niistä päästäisiin sopimukseen.

ACTAsta suuret tavoitteet
Viime kuukausina Mary-Anne Nojosta on työllistänyt etenkin ACTA-sopimus. ACTAsta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) eli väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta on väännetty kättä viime kesästä lähtien. Suomea ACTA-pöydässä edustaa EU:n komissio. EU:n, Yhdysvaltain ja Japanin lisäksi sopimusta kuroo kasaan kahdeksan suurta teollisuusmaata.
Tavoitteena on, että teollis- ja tekijänoikeuksia voitaisiin tulevaisuudessa valvoa paremmin maailmanlaajuisesti.

Kun ACTA-keskustelut nousivat viime kesänä laajemmin julkisuuteen, kansalaisjärjestöt syyttivät neuvotteluosapuolia salailusta: kokouksista ja niiden tuloksista ei tiedotettu.

Nojonen toteaa, että ACTA-neuvotteluiden sisältö on luottamuksellista, eikä siitä voi tiedottaa vapaasti.

Sopimusta on myös syytetty siitä, että se ajaa suurten yritysten etuja. Internetin keskustelupalstoilla on jopa väläytelty, että tullimiehet alkaisivat ratsata matkustajien mp3-soittimia ja etsiä piraattitiedostoja.

Mary-Anne Nojosen mukaan sopimuksella pyritään puuttumaan taloudellisesti merkittäviin loukkauksiin, ei yksityishenkilöiden matkatavaroihin.

– Tavoitteena on Euroopan yhteisön ja kansallisen lainsäädännön mukainen sopimus.

Tiukkaa vääntöä yksityiskohdista
Tavoitteena on, että ACTA saataisiin hyväksyttyä vuoden 2009 loppuun mennessä. Mitään yksityiskohtia ei ole vielä saatu sovituksi.

– Edistystä on tapahtunut rajatoimiin sekä siviilioikeudelliseen ja rikosoikeudelliseen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä. EU on hakenut kompromissimuotoiluja USA:n ja Japanin kanssa, Mary-Anne Nojonen kertoo.

Suomessa valtioneuvoston toiveena on, että ACTAn soveltamisala olisi useimmissa asioissa TRIPS-sopimusta laajempi.

– Internet-kysymykset ovat todennäköisesti kaikkein vaikeimpia. Erityisesti kentällä on pelätty, että sopimuksella pyrittäisiin määrittelemään internet-välittäjien vastuita. Internet-säännöksistä ei ole kuitenkaan olemassa vielä tekstiehdotusta, Nojonen huomauttaa.

 

Mikä on ACTA?
Marja-Leena Mansala

Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon tehostamisesta on keskusteltu useissa monenkeskisissä kansainvälisissä järjestöissä: WTO:ssa (Maailman kauppajärjestö), WIPOssa (Maailman henkisen omaisuuden järjestö) ja WCO:ssa (Maailman tullijärjestö).

Järjestöissä on jäsenmaiden erilaisen kehitysasteen vuoksi suuria näkemyseroja. Japani ja Yhdysvallat tekivätkin vuoden 2006 lopulla aloitteen väärentämisenvastaisen sopimuksen neuvottelemisesta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA) järjestöjen ulkopuolella.

Neuvotteluosapuolia ovat olleet Yhdysvallat, Japani, EU, Australia, Etelä-Korea, Kanada, Marokko, Meksiko, Singapore, Sveitsi ja Uusi- Seelanti. EU:n ministerineuvosto valtuutti huhtikuussa 2008 komission ja puheenjohtajan neuvottelemaan sopimuksesta.

Sopimushankkeen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä tehokkaampi puuttuminen teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin. Samalla pyritään sopimusosapuolten täytäntöönpanojärjestelmien yhdenmukaistamiseen. Sopimus tulisi täydentämään TRIPS-säännöksiä.

Epäviralliset neuvottelut alkoivat vuonna 2006 ja viralliset kaksi vuotta myöhemmin. Viimeisin kierros käytiin Pariisissa joulukuussa 2008. Neuvotteluja on toistaiseksi käyty säännöksistä, jotka koskevat siviilioikeudellista täytäntöönpanoa, tulliviranomaisten toimia ja rikosoikeudellista täytäntöönpanoa. Neuvottelut ovat edelleen kesken, eikä sopimuksen kaikista määräyksistä ole vielä edes ehdotuksia.

Euroopan unionin tavoitteena on, että sopimus olisi yhdenmukainen yhteisön nykyisten kansainvälisten sitoumusten kanssa. EU:n kannanottoja valmistellaan useissa neuvoston työryhmissä. Niitä koordinoi ns.133-komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden korkeista kauppapoliittisista virkamiehistä.

Suomessa ACTA-neuvotteluja on valmisteltu ulkoministeriön johdolla, mutta yhteistyössä varsinkin oikeus-, opetus-, työ- ja elinkeino- sekä valtiovarainministeriön kanssa. Valtioneuvosto antoi asiasta (U 69/2008) marraskuussa 2008 kirjelmän, jonka suuri valiokunta talous- ja lakivaliokuntia kuultuaan hyväksyi 17.12.2008.

Valtioneuvosto katsoi, että Suomelle on sopimuksen nopeaa valmistumista tärkeämpää sen olemassa olevat tarpeet huomioon ottava sisältö. VN kannatti yleisellä tasolla laajaa sopimusta, jonka soveltamisala ulottuisi pidemmälle kuin TRIPS-sopimus. Rikosoikeudellisen täytäntöönpanon osalta valtioneuvosto kuitenkin halusi pitäytyä TRIPS-sopimuksen soveltamisalaan.

Sopimusneuvotteluissa tulee lisäksi pyrkiä yhteisölainsäädännön mukaiseen lopputulokseen siltä osin kuin yhteisölainsäädäntöä on olemassa. Tuleva sopimus ei myöskään saisi johtaa kansallisen lainsäädännön muutostarpeisiin.

LINKKEJÄ

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle neuvottelujen käymisestä useammankeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA). Asia numero U 69/2008 vp. Käsittelytiedot ja dokumentit eduskunnan sivulla:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vexhaku.sh?lyh=EUASIA

Verkosta löytää helposti ACTA-sopimuksen vastaista aineistoa. Electronic Frontier Foundation EFF suhtautuu jyrkän kielteisesti ACTA-sopimukseen. Heidän sivustoltaan löytyy tätä kantaa tukevia lähteitä ja linkkejä:
http://www.eff.org/issues/acta

Euroopan komissio on julkaissut verkossa tekstin ACTA-sopimuksen tavoitteista ja neuvottelujen etenemisestä. Sen yhteydessä on myös kysymys- ja vastausosio.
http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2009/january/tradoc_142039.pdf

 

LISÄYS 29.6.2010:

ACTA-sopimusluonnoksen arviointikokous: vireillä oleva sopimus uhkaa yleistä etua

ACTA-sopimusluonnosta eli väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen aihiota kritisoitiin asiantuntijakokouksessa Washingtonissa kesäkuussa 2010. The American University Washington College of Law’ssa 16-18. kesäkuuta kokoontuneet akateemisen alan edustajat, ammatinharjoittajat ja järjestöt näkivät, että huhtikuussa julkaistu sopimusluonnos uhkaa lukuisia yleisiä etuja. Kokouksen julkilausuma on julkaistu nimellä “International Experts Find that Pending Anti-Counterfeiting Trade Agreement Threatens Public Interests”.

Osallistujien mukaan luonnos puuttuu kansalaisten perusvapauksiin ja -oikeuksiin eikä ole yhdenmukainen TRIPS-sopimuksen kanssa. Lisäksi sopimus lisäisi laillisten, geneeristen lääkkeiden rajatarkastuksia tai puuttuisi niiden rajanylittäviin kuljetuksiin sekä voimakkaasti rohkaisisi internet-palvelutarjoajia menettelytapoihin, joilla ihmisiä voidaan sulkea pois internetistä.

Julkilausuman mukaan ACTA-luonnos on odotetusti puutteellinen tulos syvällisesti virheellisestä prosessista. Merkittävien sopimusten tulee osallistujien mielestä muun muassa pohjautua laajaan ja mielekkääseen julkiseen valmisteluun ja neuvottelutekstien saatavuuteen. ACTA-luonnoksen nähdään suhtautuvan vihamielisesti seitsemään aihealueeseen: perusoikeuksiin, internetin hallinnointiin, lääkkeiden saatavuuteen, immateriaalioikeuksien laajuuteen ja luonteeseen, kansainväliseen kauppaan, kansainväliseen oikeuteen ja instituutioihin sekä demokraattiseen prosessiin.

Julkilausuman allekirjoitti yli 600 kansainvälisen tahon lisäksi 11 Euroopan parlamentin jäsentä, Suomesta Vihreiden Heidi Hautala. Myös suomalainen Electronic Frontier Finland allekirjoitti lausuman.

LINKKI:

Analyysikokouksen julkilausuma ja allekirjoitukset, “Text of Urgent ACTA Communique, International Experts Find that Pending Anti-Counterfeiting Trade Agreement Threatens Public Interests”, The American University, Washington College of Law, 23.6.2010:
http://www.wcl.american.edu/pijip/go/acta-communique