Minna Aalto-Setälä: IPR-lakien kehittäminen vaatii riittävät resurssit  

IPR-lainsäädännön kehittäminen ja EU-tason vaikuttaminen ovat Suomelle äärimmäisen tärkeitä. Siksi niihin resurssoinnista ei ole varaa tinkiä, sanoo Minna Aalto-Setälä.

IPR-asiat ovat varsin haasteellisia. Ala ei junnaa paikallaan, vaan koko ajan tapahtuu eri tasoilla. Lisäksi saa tehdä töitä innovaatioiden ja luovan työn parissa. Näin tiivistää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Minna Aalto-Setälä pitkän työuransa, jossa hän on päässyt katsomaan IPR-asioita monesta näkökulmasta.

Keskuskauppakamarin lakimiehenä Aalto-Setälä on työskennellyt kymmenen vuotta vastuualueinaan IPR ja digitaalisuuteen liittyvät asiat. Työtehtäviin kuuluu muun muassa vaikuttamistyö IPR:ää koskevan lainsäädännön valmistelussa Suomessa ja EU:ssa. Tämän vuoden IPR-Gaalassa Aalto-Setälä valittiin vuoden 2023 IPR-henkilöksi. Huomionosoituksen perusteena oli, että hän on uransa aikana ollut vaikuttamassa suomalaiseen IPR-osaamiseen omassa työssään ja aineettomien oikeuksien järjestöissä, muun muassa STY:ssä ja AIPPIssa.

IPR-asioita monesta näkökulmasta

Aalto-Setälä on taustaltaan tekijänoikeusjuristi, jonka ura alkoi opetusministeriöstä ja jatkui musiikkikustannusalan kautta telealalle. Ennen nykyistä työtään hän työskenteli asianajajana Procopé & Hornborgilla ja jatkoi edelleen Benjonille (nykyisin osa Roschieria).

– Benjonilla oli kiinnostavaa hakea suomalaisyrityksille parasta suojausmuotoa ja reagoida mahdollisiin loukkauksiin eri puolilla maailmaa, Aalto-Setälä sanoo.

Nykyisessä työssään Aalto-Setälää työllistävät tällä hetkellä etenkin digitaalisuuteen liittyvät teemat. EU:ssa on nyt meneillään lukuisia lainsäädäntöhankkeita, joilla linjataan digitaalisen talouden suuntalinjoja ja datan liikkuvuutta koskevia pelisääntöjä pitkälle tulevaan.

– Digitaalisuus ja IPR-asiat kietoutuvat entistä tiiviimmin yhteen, kun suojatut sisällöt muuttuvat bittivirroiksi. Ajankohtainen teema on myös tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhde. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan esimerkiksi siihen, miten tekijänoikeuksien alaista materiaalia käytetään tekoälyn kouluttamiseen.

Asetusehdotus essentiaalipatenteista huolettaa

EU:n IPR-asioissa kuuma puheenaihe ovat nyt essentiaalipatentit. Euroopan komissio antoi huhtikuussa 2023 niistä asetusehdotuksen, joka on herättänyt Suomessa paljon kritiikkiä. Essentiaalipatentit ovat tekniseen standardiin sisällytettyjä teknologiaa suojaavia patentteja. Ne ovat tärkeitä siksi, että standardin mukaisen tuotteen tai palvelun valmistaminen edellyttää patentilla suojattujen keksintöjen hyödyntämistä.

Suomelle asia on erityisen merkittävä siksi, että Nokialla on merkittävä osuus eurooppalaisista essentiaalipatenteista, koska matkaviestinteknologiat ovat pitkälle standardoituja.

Aalto-Setälän mukaan komission ehdottamassa muodossa asetus parantaisi essentiaalipatenttien lisensoijien asemaa ja heikentäisi patenttien haltijoiden asemaa.

– Hyödyt tulisivat eurooppalaisten standardien käyttäjäyritysten hyväksi, kun taas pääosa järjestelmän kustannuksista kaatuisi essentiaalipatentin haltijoille.

Suomella haasteelliset neuvotteluasemat

Kaikki muut EU:n jäsenvaltiot Suomea, Ruotsia ja Luxembourgia lukuun ottamatta hyötyisivät ehdotuksesta.

– Tuntuu siltä, että asetusluonnos on laadittu saksalaisen autoteollisuuden toiveiden mukaan.

Minna Aalto-Setälän mukaan komission ehdotukseen tehtiin Euroopan parlamentin käsittelyssä joitain parannuksia. Jäljellä on kuitenkin edelleen ongelmia, kuten taannehtivuus. Se tarkoittaa, että asetusta sovellettaisiin tietyin edellytyksin myös standardeihin, jotka on julkaistu ennen asetuksen voimaantuloa. Se vaikuttaisi esimerkiksi Nokian saamiin lisenssituloihin. Asetusehdotus myös lisäisi olennaisesti sääntelyn hallinnollista taakkaa essentiaalipatenttien haltijoille.

Suomalaisyritysten tavoin myös eduskunta on esittänyt huolensa komission ehdotuksesta. Suuren valiokunnan mielestä Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa siten, ettei ehdotus toteudu ainakaan ongelmallisimmilta osin. Neuvotteluja asetuksesta on määrä jatkaa Euroopan neuvoston, parlamentin ja komission välillä. Aikatauluun vaikuttaa europarlamentin ja komission vaihtuminen EU-vaalien jälkeen.

– Suomen kannalta neuvotteluasema ei näytä kovin hyvältä, kun ehdotus on huono kolmelle jäsenmaalle ja muille se on joko myönteinen tai neutraali, Aalto-Setälä arvioi.

Yhtenäispatentista myönteisiä vaikutuksia

IPR-asioiden eurooppalaisessa sääntelyssä tapahtuu kuitenkin myös myönteisiä asioita. Sellaiseksi Aalto-Setälä laskee EU:n yhtenäispatenttijärjestelmän, joka vuosikymmeniä kestäneen soutamisen ja huopaamisen jälkeen astui vihdoin voimaan kesäkuussa 2023. EU:n uusi patenttijärjestelmä sisältää yhtenäispatentin (Unitary patent) ohella yhdistetyn patenttituomioistuimen (Unified Patent Court, UPC).

Järjestelmään liittyneitä EU-maita on tällä hetkellä 17 Suomi mukaan lukien.

Aalto-Setälä uskoo, että pitkällä aikavälillä yhtenäispatentista muodostuu hyvä vaihtoehto, kun yritys miettii kustannuksiltaan edullista ja tehokasta tapaa suojata tuotteensa tai palvelunsa yhdellä kertaa monessa maassa.

– Myönteistä on myös UPC:n yksinomainen toimivalta. Se tarkoittaa, ettei yritysten tarvitse enää aloittaa samaa patenttia koskevia päällekkäisiä oikeudenkäyntejä useissa jäsenvaltioissa.

Yhtenäispatenttijärjestelmän miinuspuoleksi Aalto-Setälä laskee voimassa olevien patenttien määrän kasvun myös Suomessa. Se tarkoittaa kotimarkkinoilla toimivien yritysten toimintavapauden vähenemistä.

– Yritysten on oltava nyt entistä tarkempana, ettei oma tuote tai palvelu loukkaa muiden patentteja.

Lainsäädännön kehittämiseen riittävästi resursseja

Kotimaassa Aalto-Setälä vaikuttaa muun muassa patenttilain kokonaisuudistusta valmistelevassa työryhmässä ja Suomen IPR-strategian seurantaryhmässä.

– Nykyinen 1960-luvulta oleva patenttilaki vaatii kipeästi uudistamista. Yritykset kärsivät, jos lainsääntö ei ole ajan tasalla ja ennakoitavaa. Se edellyttää, että meillä on riittävästi virkamieskuntaa kirjoittamassa lakeja.

Aalto-Setälä on ollut jo pidempään huolissaan IPR-lainsäädännön valmistelun resursoinnista sekä työ- ja elinkeinoministeriössä että opetus- ja kulttuuriministeriössä. Valtionhallinnon säästöt uhkaavat heikentää entisestään tilannetta.

Myös EU-tason seuranta ja vaikuttaminen edellyttävät Aalto-Setälän mielestä riittävästi henkilöstöresursseja ja osaamista, jotta asioihin voidaan vaikuttaa ajoissa ja oikea-aikaisesti.

– Verhojen takaa vetäisty asetusehdotus essentiaalipatenteista on esimerkki siitä, että hereillä on oltava.

Aalto-Setälä huomauttaa, että EU:n viennistä ja työllisyydestä entistä suurempi osa on IPR-intensiivisten alojen tuottamaa. IPR-asioiden merkitys kasvaa edelleen tulevaisuudessa.

– Suomen kaltaiselle innovaatioista ja kansainvälisistä markkinoista riippuvaiselle maalle IPR-asiat ovat poikkeuksellisen tärkeitä.

_______

Kannen kuva: Keskuskauppakamari