Kirja-arvio: Lisenssisopimusoikeuden perusteet
Kirja-arvio: Lisenssisopimusoikeuden perusteet (Rainer Oesch, Edita lakitieto 2024)
Liikejuristit, muut liike-elämän asiantuntijat, yritysjohtajat ja henkisen työn tekijät ovat tänä keväänä saaneet saatavilleen erittäin monipuolisen suomenkielisen tietopaketin teemasta nimeltä lisensointi. Allekirjoittaneiden tavoin varmasti moni immateriaalioikeus-, teknologia- ja liikejuridiikkaan orientoitunut juristi on odottanut perusteosta aiheesta jo pitkään.
Kirjan kirjoittaja OTT, VT, professori emeritus Rainer Oesch on eräs maamme tunnetuimpia immateriaalioikeuden asiantuntijoita, jonka vaikutus ulottuu äärimmäisen laajalle ja syvälle immateriaalioikeuden alueella useamman vuosikymmenen ajalla aina akateemisesta opetuksesta oikeuskirjallisuuteen, IPR-lainsäädäntövalmisteluun Suomessa ja EU:ssa, IPR-konsultointiin ja alan luottamustehtäviin muun muassa työsuhdekeksintölautakunnassa ja tekijänoikeusneuvostossa. Oesch on myös vuosien varrella kirjoittanut lukuisia artikkeleita lisensoinnista kytkeytyen muun muassa nanoteknologiaan, ohjelmistoihin ja välimiesmenettelyyn. Kirjan taustalla on myös vakuuttava kaarti kirjan teemaan liittyviä asiantuntijoita, joiden haastatteluotteet tuovat syventävää näkemystä tarkasteluun.
Sisällöstä ja rakenteesta
Kyseessä on noin kolmesataasivuinen luotaus lisensointiin ja näkökulmia on kiitettävän monta. Kirjan sisältö on esitetty sopivan napakasti ja tekstissä herätellään mukavasti jo alusta alkaen lukijassa käytäntöön kytkeytyviä kysymyksiä tarjoten samalla runsaasti ajassa kiinni olevia esimerkkejä eri aloilta ja eri ilmiöiden tiimoilta. Monien pidempien kokonaisuuksien tai kirjan ytimessä olevien asioiden osalta oppimiskokemusta parantavat kappaleiden lopuissa olevat tiivistelmät.
Teos jakautuu monien oikeustieteen oppikirjojen tavoin yleiseen ja erityiseen osaan. Yleisessä osassa maalataan maisemaa paksummilla siveltimenvedoilla ja herätellään lukijaa aihepiirin ydinkysymysten osalta: mitä itse asiassa lisensointi on? Mikä sen merkitys on tai voi olla? Miten se kytkeytyy immateriaalioikeuksiin ja laajemminkin omaisuuteen, omaisuuden siirtymisen moniin tapoihin, sekä omaisuuden siirtoihin liittyviin monenlaisiin riski- ynnä muihin tekijöihin. Ilahduttavasti neuvottelukin on huomioitu omana lukunaan, mikä tuo omalta osaltaan liiketoimintahenkistä käsittelyperspektiiviä mukaan. Lukijalle avautuu näin kuva moniulotteisesta kokonaisuudesta, joka voi tarjota elinkeinotoimijalle paljon, mutta joka ei välttämättä ole paras ratkaisu kasvuun kaikille ja kaikissa yritystoiminnan vaiheissa.
Kirjassa yhtäällä tuodaan esiin, että lisensointi ei mitenkään väistämättä ole vain suurten yhtiöiden oikeus. Olemme samaa mieltä: lisensointi on nähdäksemme pääsääntöisesti vaativa, kustannuksia ja aikaa syövä harjoitus, jos sille asetetut tavoitteet ovat korkealla – esimerkiksi huomattavien rojaltivirtojen aikaansaaminen tai brändin räjähdysmäinen kasvu tavaramerkkilisenssien verkoston kautta. Toisaalta on totta, että pienikin yritys tai freelancer voi parhaimmillaan saada merkittävää hyötyä jo yksittäisestä onnistuneesta lisenssisopimuksesta – esimerkiksi pitkäikäisen yhteistyön muodossa ulkomaisen valmistajayhtiön kanssa, joka mahdollistaa oman designin, keksinnön, tai muun henkisen työn tuloksen kaupallistamisen uudella markkinalla ja oman yrityksen resursseja leveämmin tuotantohartioin.
Kirjan toisessa eli erityisessä osassa puolestaan luodaan hieman yksityiskohtaisempia katsauksia monimutkaisempiin lisenssien sovellutusalueisiin, kuten teknologia- ja franchising-lisensointiin. Tällaisiin lisenssisopimuksiin voi kytkeytyä monenlaista immateriaalioikeuksista irrallista ainesta ja tyypillisesti vasta kokonaisuus, eivät sen osat, muodostavat sopimuksen osapuolille ihanteellisesti yhtäältä suojakerroksen, toisaalta liiketoiminnan rakennusmahdollisuuden.
Toisen osan lopussa ympyrä suljetaan, kun haetaan vastauksia mielestämme oivallisiin kirjan alussa esitettyihin esimerkki-lisensointiskenaarioihin. Kirjan ansioksi onkin luettava monta tapaa, jolla erilaiset kohderyhmät juristeista yritysjohtoon ja korkea-asteen opiskelijoihin voivat sitä lähestyä. Kirjan voi lukea yhtenä urakkana, pyrkien ymmärtämään aihetta kokonaisuudessaan alusta loppuun, joskin tällöin kannattaa valmistautua tietoähkyyn. Kirjaa voi hyvin myös lukea hakuteosmaisesti, jos mielessä on vaikkapa jokin lisensointiin liittyvä englanninkielinen termi, joka askarruttaa. Tällöin kirjan lopusta löytyvä termihakemisto voi olla hyvä lähtöpaikka. Allekirjoittaneet lukivat kirjan perinteisessä paperisessa muodossa, mutta tämän tyyppiseen tiedonhakuun sähköinen versio ja vanha kunnon CTRL + F ovat vahvemmilla.
Mitä jäimme kaipaamaan?
Mielestämme olisi ollut paikallaan teoksen toisessa osassa luoda hieman tarkempi katsaus myös avoimen lähdekoodin (OSC) lisensseihin. Ne ovat usein keskeisessä osassa teknologialisenssejä ja niiden riskejä tarkasteltaessa, etenkin jos lisensointiin liittyy ohjelmistokoodia tai patentteja. Meillä on muun muassa Mikko Välimäki teemasta kylläkin kirjoittanut kattavasti, mutta myös tässä teoksessa olisi ollut nähdäksemme erinomainen paikka tuoda tiiviissä muodossa esiin tätä muun muassa teknologialisensoinnin kannalta merkittävää aspektia.
Myös hinnoittelumalleja ja arvonmääritykseen liittyviä perusasioita olisi voinut nähdäksemme avata teoksessa hieman enemmän. Täytyy tosin todeta, että Oesch auttaa näissäkin lukijaa noteeratessaan teemat ja tuodessaan niihin liittyen esiin viittauksia relevantteihin syventäviin julkaisuihin, kuten vuonna 2023 julkaistuun patenttivaluaatioita koskevaan Charlotta Henrikssonin väitöskirjaan.
Myöskin immateriaalioikeuksien yhteinen “omistus” olisi mielestämme ansainnut oman käsittelykappaleensa, sillä asia on myös suhteellisen tyypillinen käyttöoikeuksista ja niiden pelisäännöistä sopimista vaativa tilanne ja mahdollinen riskielementti, joka kannattaa huomioida käytännössä katsoen aina lisenssisopimusehtoja ja lisensointistrategioita laadittaessa.
Teoksessa vilisee myös runsain määrin käsitteitä, mikä on melko tyypillistä oikeustieteellisille julkaisuille. Suurimmaksi osaksi käsitteet määritellään tai selvennetään sulavasti osana tekstin kulkua, mutta nähdäksemme joissain kohdin niitä käytetään tavalla, joka voi herättää epäselvyyttä, onko kyse synonyymeistä vai ei. Esimerkkeinä mainittakoon luvuissa 1 – 4 käytetyt käsitteet “käyttöoikeus” ja “käyttölupa”, sekä “irtain omaisuus” ja “irtain esine”. Toisaalta etenkin ydinkäsitteitä kuten lisenssiä käsitellään kirjan mittaan niin perinpohjaisesti, että lukiessa kirjaa muutoin kuin hakuteosmaisesti itse asia tuskin jää lukijoilta epäselväksi.
Kohderyhmästä
Kirja tarttuu rohkeasti merkittävään haasteeseen: kirjan otollisinta kohderyhmää, toisin sanoen eniten kirjasta hyötyviä, lienevät yhtäältä tarkkaa oikeudellista tietoa kaipaavat juristit ja muut asiantuntijat ja toisaalta liiketoimintaa pyörittävät kiireiset yrittäjät ja yritysten johtamiseen osallistuvat ammattilaiset, jotka eivät tiedä immateriaalioikeuksista – saati lisensoinnin terminologiasta tai lisenssisopimuksen anatomiasta – välttämättä paljoakaan. Monen tiedot voivat myös olla vanhentuneita tai perustua kapeaan kokemukseen asiasta.
Kirja on epäilemättä erittäin tervetullut myös akateemiseen maailmaan: esimerkiksi uutta tutkimuskohdetta pohtivan oikeus- tai taloustieteilijän voisi kuvitella saavan paljonkin inspiraatiota kirjassa vilautelluista käytännön ongelmista, epäselvyysalueista, jo tutkituista alueista ja niiden keskeisistä teoksista tai tutkijoista, sekä orastavista kehityskuluista aihepiirin ympärillä.
Suosittelemme kirjaan tutustumista lämpimästi kaikille lisensoinnista kiinnostuneille. Olemme vakuuttuneita, että kirja kykenee tarjoamaan paitsi tietoa ja ymmärryksen kasvua, myös inspiraatiota pohdittaessa omia uusia liiketoiminta- tai tutkimusmahdollisuuksia.
Jussi Ilvonen, IP Lawyer, Kolster Oy Ab
Hannes Kankaanpää, Counsel, IP & Technology Law, Kolster Oy Ab
