Jorma Lehtonen: Tekoäly kannattaa kääntää uhasta mahdollisuudeksi

IPR-alan arvostettu asiantuntija, IPR Gaalassa 2024 ansioistaan peräti kahdesti palkittu Jorma Lehtonen kiittelee suomalaisen alan osaamista, mutta hän näkee tulevaisuudessa myös uhkia. Tekoäly tulee nyt kääntää yhdessä tuumin kilpailuvaltiksi.

Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) patentti- ja tavaramerkkiasioista vastaava asiakkuuspäällikkö Jorma Lehtonen tunnetaan IPR-alalla asiantuntijana, johon voi aina ottaa yhteyttä, kun jokin asia askarruttaa.

Tässä haastattelussa hän haluaa keskittyä tekoälyyn, sillä uuden teknologian vaikutukset IPR-alaan saattavat olla hyvinkin merkittävät – ja arvaamattomat.

– Tekoälystä on syytä puhua, sillä se mitä ilmeisemmin muuttaa teollisuusoikeudellista alaa hyvin radikaalisti. Tekstiä ja kuvaa luovat generatiiviset tekoälyt sopivat alalle erittäin hyvin, Lehtonen perustelee.

Innovaatioalaa monesta näkökulmasta

Mutta ennen kuin kysymme Lehtoselta tarkempia perusteluja tekoälyn merkityksestä, käydään lyhyesti läpi hänen työuransa.

Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkötekniikkaa opiskelleen Lehtosen piti työllistyä 1990-luvun alkupuolella vahvavirtapuolen insinöörinä, mutta lama-ajan heikko työtilanne vei hänet tutkimaan suprajohteita yliopistolle ja tekemään niistä väitöskirjan.

EU:n tutkimushankkeissa hän törmäsi ensimmäisen kerran patenttiasioihin.

– Hankkeisiin osallistuneiden suurten eurooppalaisten yritysten edustajat puhuivat keksintöjen patentoinnista. Se kuulosti niin hirveältä hommalta, että päätin olla koskaan kajoamatta aihepiiriin.

Toisin kävin. Yliopistolta työura jatkui yritysmaailmaan ja edelleen PRH:n sähkötekniikan tutkijainsinööriksi vuonna 2007. Ura virastossa eteni rakennustekniikan tiiminvetäjäksi ja konetekniikan toimistopäälliköksi.

Nykyisessä työssään Lehtonen vastaa PRH:ssa patenttien ja tavaramerkkien asiakassuhteiden hoitamisesta ja kehittämisestä. Hän vetää yksikköä, johon kuuluvat muun muassa lakitiimi, neuvontapalvelut, kaupalliset tutkimuspalvelut, patentointiprosessien asiakasrajapinta ja kansainvälinen yhteistyö.

– Tittelini kirjoitetaan asiakkuuspäällikkö, mutta lausutaan sekatyömies, Lehtonen tiivistää työnkuvansa humoristiseen tyyliinsä.

Tämän vuoden IPR Gaalassa Lehtonen palkittiin kahdella huomionosoituksella (IPR Teko ja IPR Soihdunkantaja). Perusteluina oli, että Lehtonen on edistänyt pitkään eri rooleissa suomalaisen IPR-alan toimintaedellytyksiä ja toiminut innostavana luennoitsijana muun muassa IPR University Centerin vuosittaisilla IPR-kursseilla Aalto-yliopistossa.

Tekoäly auttaa löytämään estejulkaisut

Ensimmäiseen tekoälysovellukseen Lehtonen tutustui vuonna 2016, kun PRH:ssa alettiin kokeilla Suomessa kehitettyä Teqmine-tekoälyohjelmistoa ja sittemmin myös IPRally-tietojärjestelmää, joka avustaa paikallistamaan estejulkaisuja patenttihakemuksia käsiteltäessä.

Julkisen hankintaprosessin jälkeen PRH päätti vuonna 2023 ottaa IPRallyn käyttöön 110 patenttitutkijalle. Verkkotyökalu täytti tiukat vaatimukset esimerkiksi tietoturvassa.

Lehtosen mukaan tekoälystä on paljon hyötyä patentoinnin esteiden hakemisessa. Se auttaa käymään läpi tietokantoja, joissa on runsaat sata miljoonaa eri maissa ja kielillä tehtyä patenttidokumenttia.

– Tekoälyohjelmistolle syötetään patenttihakemus tai osa siitä. Sen jälkeen tekoäly hahmottelee hakemuksen sisältämän keksinnön ja etsii mahdollisimman lähellä olevia julkaisuja patenttitietokannoista.

Lehtosen mukaan tekoälyä käytetään PRH:ssa jonkin verran myös kirjoitustehtäviin. Tätä rajoittaa kuitenkin äärimmäisen tarkat tietoturvakriteerit. Salassa pidettävän tiedon käsittely pilvessä sijaitsevalla tekoälypalvelulla on mahdollista, kun palvelu on erikseen todettu turvalliseksi tietoturva-auditoinnissa.

– Esimerkiksi paljon julkisuudessa ollut ChatGPT ei todellakaan täytä tiukkoja tietoturvakriteereitä.

Globaali kilpailu uhka suomalaiselle IPR-alalle

Patenttiasiamiehen perustehtävä on kirjoittaa patenttihakemuksia. Tutkijainsinööri yrittää puolestaan löytää esteitä hakemusten julkaisulle. Molempiin työtehtäviin sisältyy mekaanista työtä, jota Lehtosen mielestä on mahdollista tehostaa tekoälyllä.

– Jos asiantuntijalta saadaan karsittua mekaanisia työtehtäviä, niin hän voi keskittyä miettimään, miten patenteista saadaan entistä laadukkaampia ja miten niillä voidaan edistää yritysten liiketoiminnan menestystä.

Tekoälyn suurimpiin haasteisiin Lehtonen laskee nopean ja hankalasti ennakoitavan kehityksen. Uusia ja entistä kehittyneempiä sovelluksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä. Lisäksi on vaikea arvioida, miten tekoälyä sääntelevä lainsäädäntö kehittyy ja mihin uutta teknologiaa voi jatkossa käyttää.

Lehtonen on hahmotellut epävarmasta tulevaisuudesta kaksi mahdollista skenaariota, joilla molemmilla on isoja vaikutuksia suomalaiseen IPR-alaan.

– Pessimistisempi skenaario on, että tekoälyosaaminen keskittyy Microsoftin, Amazonin ja Googlen kaltaisille globaaleille jäteille.

Lehtosen mielestä suuruuden ekonomia on Suomen kaltaiselle pienelle maalle merkittävä uhka, jos riittävän hyviä tekoälysovelluksia on saatavissa vain globaaleilta jäteiltä kovalla hinnalla.

– Toisaalta tekoäly pyyhkäisee pois kielirajat, mikä tekee ulkomaisten kilpailijoiden tulon suomalaiselle IPR-alalle entistä helpommaksi.

IPR-alan rakenteita pitää ravistella

– Onneksi voimme vaikuttaa omalla tekemisellämme, että globaalit toimijat eivät jyrää meitä, Lehtonen rohkaisee.

Tähän arvioon liittyy hänen hahmottelemansa positiivinen skenaario, jossa suomalainen IPR-ala valjastaa tekoälyn tehokkaasti käyttöönsä ja tekee siitä kilpailuvaltin.

– Nyt alan kannattaa lähteä kehittämään yhdessä tuumin koko toimitusketjua keksinnön tekemisestä aina siihen saakka, kun patentti on saatu voimaan kaikissa halutuissa maissa.

– Nykyisten järjestelmien viilaus tekoälyllä ei riitä. Kokonaisuuden saaminen mahdollisimman toimivaksi edellyttää myös rakenteiden muuttamista.

Lehtosen mielestä paljon on kiinni asenteista. Hän pitää IPR-alaa konservatiivisena toimialana, jossa uusia toimintatapoja omaksutaan hitaasti.

– Kansainvälisessä patenttijärjestelmässä uusia asioita ei oteta hevillä käyttöön ennen kuin niistä on sadan vuoden kokemus, että ne varmasti toimivat.

Lehtosen mielestä ei pidä tuudittautua siihen, että IPR-asiat toimivat jatkossakin nykyisillä toimintatavoilla. Monen toimijan intressissä on pitää asiat ennallaan.

– Tekoälyn kaltainen teknologia muuttaa kuitenkin perusteellisesti IPR-alaa. Silloin on syytä miettiä myös rakenteiden muuttamista. Se on alan suurin haaste.

Suomi voi kääntää tekoälyn kilpailuvaltiksi

Lehtosen mielestä Suomella on hyvät mahdollisuudet kääntää tekoäly edukseen. Maasta löytyy alan osaamista ja edelläkävijäyrityksiä ottamaan käyttöön uusia asioita.

Lehtosen mukaan menestyminen edellyttää kuitenkin laaja-alaista yhteistyötä ja pitkäjänteistä työtä. Hyvä esimerkki oli 1990-luvulla Nokia-klusterin nousu, jota auttoi julkisen vallan tuki koulutukseen ja myötämielisyys uuden teknologian käyttöönotossa.

Kilpailukykyisellä IPR-alalla on Lehtosen mielestä suuri merkitys koko Suomen tulevaisuuden kannalta. Hän huomauttaa, että teollisoikeuksien ensisijainen tehtävä on suojata yritysten liiketoimintaa ja auttaa niitä menestymään.

– Jos patenttiala kuihtuisi pois maasta, tuotekehitystäkin alettaisiin viedä pikkuhiljaa muualle.

**
Kannen kuva: Paula Osenius