Tutkimustietoa IPR-järjestelmien kehittämisen tueksi

Kansainvälinen IPR-järjestelmiä käsittelevä taloustieteellinen tutkimuskirjallisuus on keskittynyt pääasiassa Yhdysvaltalaisen patenttijärjestelmän analyysiin ja mallintamiseen. Eurooppalaiset kansalliset IPR-järjestelmät sekä hyödyllisyysmallit ja mallioikeudet ovat jääneet hyvin vähälle huomiolle. Näiden instituutioiden toiminnasta tarvittaisiin kuitenkin tutkimustietoa, jotta Euroopan sisämarkkinalla kyettäisiin etenemään tehokkaammin kansallisten IPR-järjestelmien harmonisoinnissa. Tavaroiden tulisi liikkua vapaasti EU:n sisämarkkinalla, mutta nykyinen monimutkainen IPR-ympäristö aiheuttaa transaktiokustannuksia. Lisäksi useat Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön hyödyllisyysmallijärjestelmiä, vaikka niiden nettohyödyistä ei ole systemaattista empiiristä näyttöä kehittyneissä maissa (vrt. Janis 1999; Björkwall 2009, Kim et al. 2012; Prud’homme 2015; Radauer et al. 2015; Königer 2017).

Väitöskirjani ”Empirical Analyses of European Intellectual Property Rights Institutions” tarjoaa uutta tutkimustietoa hyödyllisyysmallijärjestelmien ja mallioikeusjärjestelmän toiminnasta sekä pyrkii edistämään tutkimustietoon perustuvaa eurooppalaisten IPR-järjestelmien kehittämistä. Väitöskirjan viidestä luvusta neljä käsittelee hyödyllisyysmalleja ja kaksitasoisia patenttijärjestelmiä ja yksi mallioikeusjärjestelmää. Tutkimukset ovat empiirisiä ja hyödyntävät IPR-rekisteriaineistoja, pääasiassa Euroopan patenttiviraston ylläpitämää Worldwide Patent Statistical Database eli PATSTAT-aineistoa.

Hyödyllisyysmallit, kaksitasoiset patenttijärjestelmät ja valikoituminen

Patenttijärjestelmän, jossa hakijoille on tarjolla teknisten keksintöjen suojaamiseksi patentista ja hyödyllisyysmallista koostuva ”menu”, voidaan sanoa olevan kaksitasoinen patenttijärjestelmä (engl. two-tiered patent system; Atal & Bar 2014). Tällainen suojamuotojen ”tuotedifferointi” johtaa voittoa maksimoivien hakijoiden valikoitumiseen. On tärkeää tutkia, minkälaisia vaikutuksia tällä valikoitumisella on.

Kun tarkastellaan hakijoiden valintaa patenttien ja hyödyllisyysmallien (ja muiden toisen tason patenttien), välillä eurooppalaisissa maissa, havaitaan, että keksintöjen laatu on yhteydessä valintoihin: keskimäärin hakijat valitsevat patentin laadukkaammille keksinnöille ja hyödyllisyysmallin tai vastaavaan toisen tason patentin vähemmän laadukkaille keksinnöille. Lisäksi henkilöhakijoilla on suurempi todennäköisyys valita hyödyllisyysmalli. Tulokset koskien patenteilla suojattujen keksintöjen laatueroja yksi- ja kaksitasoisissa patenttijärjestelmissä eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä.

Tutkimustulokset osoittavat, että hyödyllisyysmallit eivät ole ainoastaan suojamuoto ”pikkukeksinnöille”, vaan niitä käytetään myös, kun tarvitaan nopeaa suojaa (Heikkilä & Lorenz 2018). Hyödyllisyysmalleja sisältävien patenttiperheiden luokittelu paljastaa, että suurin osa hyödyllisyysmalleista on haettu keksintöjen kansalliseen suojaamiseen, mutta niitä käytetään toisinaan myös osana kansainvälisiä patentointistrategioita. Eurooppapatenttien analyysi osoittaa, että keksinnöt Eurooppapatenteissa, joissa prioriteettihakemus on kansallinen hyödyllisyysmallihakemus patenttihakemuksen sijaan, ovat keskimäärin vähempiarvoisia perinteisillä patenttiaineiston indikaattoreilla mitattuna.

Alankomaissa oli vuosina 1995–2008 käytössä ns. ”lyhytpatenttijärjestelmä” (short-term patent system). Alankomaat kuitenkin poisti kaksitasoisen patenttijärjestelmänsä vuonna 2008, koska lyhytpatenttien koettiin aiheuttavan oikeudellista epävarmuutta (vrt. Prud’homme 2015, Radauer et al. 2015). Tutkimustulosten mukaan tämän seurauksena kansallinen patentointi ei kuitenkaan vähentynyt merkittävästi eikä hollantilaisten patenttien laadussa tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Epävarmat suoja-alojen rajat, optimismi ja IPR-riidat

IPR:ien suoja-alojen rajat ovat käytännössä epävarmoja ja tulkinnanvaraisia, minkä vuoksi on todennäköistä, että toimijat muodostavat niistä erilaisia uskomuksia. Suomalaisten kiuasvalmistajien mallioikeuksien hyödyntämistä tarkasteleva tapaustutkimuksessa tunnistamme tilanteita, joissa alan toimijoilla on mahdollisuus päivittää uskomuksiaan mallioikeuksien epävarmoista suoja-aloista. Kiukaisiin liittyvien mallioikeuksien hakemusmäärät nousivat rajusti vuosina 2008–2009, kun kiuasvalmistajat toivat markkinoille uusia kiuasmalleja ja mallioikeusriitoja käsiteltiin tuomioistuimessa. Havaintojen perusteella toimijat saattavat tulkita epävarmoja suoja-aloja omalta kannaltaan suosiollisesti, mikä on omiaan ruokkimaan yrittäjien optimismia sekä toimijoiden välisiä IPR-riitoja.

Euroopan sisämarkkinan monimutkaisessa IPR-toimintaympäristössä on todennäköistä, että pienemmät toimijat ovat suuria yrityksiä heikommassa asemassa aineettomien oikeuksien hallinnassa ja strategisessa hyödyntämisessä. Pienten, nuorten ja vähäresurssisten toimijoiden välistä tietämys- ja osaamiskuilua aineettomien oikeuksien hallinnassa suhteessa suuriin, kokeneisiin ja runsasresurssisiin kilpailijoihin on mahdollista pienentää yksinkertaistamalla kansallisia järjestelmiä sekä tarjoamalla niistä luotettavia, objektiivisia ja helposti ymmärrettäviä tietoja ja tilastoja verkossa.

Avoimet IPR-tilastot mahdollistavat IPR-järjestelmien toiminnan jatkuvan arvioinnin

Jatkuvasti kehittyvät IPR-aineistot mahdollistavat IPR-järjestelmien kvantitatiivisen analyysin. IPR-järjestelmien ja lainsäädännön kehittämisen kannalta olisi toivottavaa, että lakiesityksissä ja niitä valmisteltaessa hyödynnettäisiin nykyistä enemmän saatavilla olevia tilastotietoja. Näin tekoälyn ja koneoppimisen aikakaudella on väistämätöntä, että tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä tehokkaampia automaattisia sovelluksia IPR-aineistojen louhimiseen. Periaatteessa IPR-järjestelmien toiminnan tilastollisen seurannan voisi automatisoida ja reaaliaikaistaa. Tilasto-ohjelman (esim. R tai Stata) vakiomuotoisella koodilla voisi tuottaa aina uuden ja päivitetyn raportin IPR-järjestelmän tilaa koskevista muuttujista ja indikaattoreista sitä mukaan, kun IPR-tietokannat päivittyvät ja niihin kirjataan uusia IPR-hakemuksia tai IPR:ien oikeudellinen tila muuttuu.

Tällä hetkellä Australiassa ollaan pohtimassa paikallisen toisen tason patenttijärjestelmän (innovation patent) poistamista. Paikallinen Productivity Commission (2016) ehdotti IP Australian (Johnson et al., 2015) valmisteleman selvityksen pohjalta järjestelmän poistamista 2016 raportissaan, mutta aivan viimeisten tietojen mukaan näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan. IP Australia tarjoaa avoimesti IPR-aineistot tutkimuskäyttöön, mikä mahdollistaa järjestelmän toiminnan avoimen ja läpinäkyvän seurannan. Ehkä myös Suomessa voisimme ottaa mallia Australian avoimen IPR-datan politiikasta ja edistää siten tutkimustietoon perustuvaa IPR-politiikkaa.

Jussi Heikkilä

* * *

Kirjoittaja on osa-aikainen projektitutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Heikkilä kiittää Yrjö Jahnssonin säätiötä, OP Ryhmän tutkimussäätiötä ja IPR University Center Association ry:tä väitöskirjatyön rahoittamisesta.

Väitöskirja löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7374-2

Lähteet

Atal, V. & Bar, T. 2014. Patent quality and a two-tiered patent system. The Journal of Industrial Economics 62(3), 503–540. https://doi.org/10.1111/joie.12055

Björkwall, P. 2009. Nyttighetsmodeller : Ett ändamålsenligt innovationsskydd? Doctoral dissertation. Svenska handelshögskolan, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-232-030-8

Heikkilä, J. & Lorenz, A. 2018. Need for speed? Exploring the relative importance of patents and utility models among German firms. Economics of Innovation and New Technology 27(1), 80–105. https://doi.org/10.1080/10438599.2017.1310794

Janis, M. 1999. Second tier patent protection. Harvard International Law Journal 40(1), 151–219. https://www.repository.law.indiana.edu/facpub/543

Johnson, M., Bialowas, A., Nicholson, P., Mitra-Kahn, B., Man, B. & Bakhtari, S. 2015. The economic impact of innovation patents. IP Australia Economic Research Paper 05. https://www.ipaustralia.gov.au/tools-resources/publications-reports/economic-impact-innovation-patents

Kim, Y., Lee, K., Park, W. & Choo, K. 2012. Appropriate intellectual property protection and economic growth in countries at different levels of development. Research Policy 41(2), 358–375. https://doi.org/10.1016/j.respol.2011.09.003

Productivity Commission. 2016. Intellectual Property Arrangements. Inquiry Report No. 78. Canberra. https://www.pc.gov.au/inquiries/completed/intellectual-property/report

Prud’homme, D. 2014. Creating a “model” utility model system: A comparative analysis of the utility model systems in Europe and China. IP Key Project Working Paper Series. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2541900

Radauer, A., Rosemberg, C., Cassagneau-Francis, O., Goddar, H. & Haarmann, C. 2015. Study on the economic impact of the utility model legislation in selected Member States: Final Report. A study tendered by the European Commission – DG Internal Market and Services in 2013, MARKT

Königer, K. 2017. The 125th anniversary of the German utility model – A reason to celebrate? Journal of Intellectual Property Law and Practice 12(2), 75. https://doi.org/10.1093/jiplp/jpw172