EUT: Vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ei riitä todisteeksi arvioitaessa yhteisömallin piirteiden määräytymistä teknisen käyttötarkoituksen mukaan

21.3.2018
EUT ratkaisi 8.3.2018 mallioikeuteen liittyvän asian C‑395/16, jossa osapuolina olivat DOCERAM GmbH ja CeramTec GmbH. Asia koski sitä, riittääkö ”vaihtoehtoisen mallin” olemassaolo todisteeksi siitä, että yhteisömallin muoto ei muodostu pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Toiseksi, jos tällaisen vaihtoehtoisen mallin olemassaolo ei riitä, pitäisikö käyttötarkoituksen piirteitä määrittänyt tekijä selvittää ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmasta vai täytyykö huomioon ottaa myös muita seikkoja.

DOCERAM on yhtiö, joka valmistaa komponentteja teknisestä keramiikasta. Sillä on useita rekisteröityjä yhteisömalleja, joilla suojataan keskitystapin kolme erilaista geometristä muotoa, joita kutakin on kuutta eri tyyppiä. Myös CeramTec valmistaa ja myy keraamisia keskitystappeja samoina muunnelmina kuin ne, jotka suojataan DOCERAMin malleilla.

DOCERAM oli nostanut Düsseldorfin alueellisessa alioikeudessa CeramTeciä vastaan kanteen, jossa se oli vaatinut yhteisömalliensa loukkaamisen lopettamista. CeramTec oli nostanut vastakanteen riidanalaisten mallien julistamiseksi mitättömiksi sillä perusteella, että kyseisten tuotteiden ulkoasun piirteet määräytyivät pelkästään niiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan. DOCERAMin kanne hylättiin ja riidanalaiset mallit julistettiin mitättömiksi. DOCERAM valitti tuomiosta Düsseldorfin alueelliseen ylioikeuteen. Tuomioistuin esitti tämän selvittämiseksi EUT:lle kaksi ennakkoratkaisukysymystä.

Yhteisömalliasetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan mukaan, yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tapauksessa oli olemassa ”vaihtoehtoisia” muotoiluja, jotka voivat tuottaa saman teknisen tuloksen kuin tapauksen riidanalaiset mallit.

Ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä kansallinen tuomioistuin kysyi, oliko, arvioitaessa mallin ulkoasu määräytymistä pelkästään teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ratkaisevaa vaihtoehtoisten mallien olemassaolo vai oliko pystyttävä todistamaan, että tämä käyttötarkoitus oli ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä. Toisin sanoen, voidaanko pelkästään muotoiluvaihtoehtojen olemassaolon perusteella päätellä, että riidanalaiset mallit eivät määräydy pelkästään asianomaisten tuotteiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja ettei niihin siis sovelleta mainittua poissulkemisperustetta, vai onko tältä osin asianmukainen arviointiperuste se, onko kyseiset tuotteet luonut valinnut ”esteettisten näkökohtien” tai ”luovuuden” perusteella tietyn muotoilun.

EUT totesi oikeuskäytäntöönsä viitaten, että yhteisömalliasetuksen mukaisessa järjestelmässä ulkonäkö on mallin ratkaiseva piirre. EUT vastasi ensimmäiseen kysymykseen, että sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on selvitettävä, että tämä tekninen käyttötarkoitus on ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä, eikä vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ole tältä osin ratkaisevaa.

Toinen ennakkoratkaisukysymys koski sitä, oliko yhteisömalliasetuksen 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, määräytyivätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, olisi tukeuduttava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmaan. Toisin sanoen, jos vaihtoehtoisten mallien olemassaoloa ei pidetä riittävänä, millä tavoin oli arvioitava sitä, oliko tuotteen ulkoasun eri piirteet valittu pelkästään teknisten vaatimusten perusteella vai ei.

EUT totesi, että toisin kuin yhteisömalliasetuksen 6 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa, joissa säädetään nimenomaisesti, että niitä sovellettaessa toteutettava arviointi perustuu ”asiantuntevan käyttäjän” mallista saaman yleisvaikutelmaan, 8 artiklan 1 kohdassa ei edellytetä, että sitä sovellettaessa huomioon olisi otettava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulma.

EUT totesi, että kun otetaan huomioon yhteisömalliasetuksen tavoiteltu päämäärä, jona on erityisesti luoda kaikissa jäsenvaltioissa suojattu yhteisömalli, sen määrittämiseksi, määräytyvätkö kyseessä olevat tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, kansallisen tuomioistuimen asiana on ottaa huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet. Tältä osin ei ole EUT:n mukaan tukeuduttava ”objektiivisen tarkkailijan” näkökulmaan vaan on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat.

(EH)

Ratkaisu luettavissa täältä:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=200064&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=235953