EUT: Jäätelöä, joka maistuu samppanjalta ja joka sisältää samppanjaa voidaan myydä nimellä ”Champagner Sorbet”

22.1.2018
EUT:n 20.12.2017 ratkaisemassa ennakkoratkaisussa C- 393/16 oli kyse Comité interprofessionnel du Vin de Champagne:n (jäljempänä CIVC) ja Aldi Süd Dienstleistungs-GmbH & Co. OHG:n (jäljempänä Aldi) välisestä asiasta, joka koski suojatun alkuperänimityksen ”Champagne” käyttöä Aldin myymän pakasteen nimityksessä. Aldi, joka on muun muassa elintarvikkeita myyvä yhtiö, oli tuonut myyntiin pakasteen, jota myytiin nimellä ”Champagner Sorbet” ja joka sisälsi ainesosanaan 12 prosenttia samppanjaa.

Samppanjan tuottajien yhdistys CIVC katsoi, että tämän tuotteen myyminen tällä nimityksellä loukkasi suojattua alkuperänimitystä ”Champagne”, ja nosti kanteen, jossa se vaati yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen N:o 1234/2007 ja N:o 1308/2013 perusteella, että Aldi on määrättävä lopettamaan kyseisen nimityksen käyttö pakasteiden myynnissä. Alempi tuomioistuin hyväksyi tämän vaatimuksen, mutta päätös hylättiin muutoksenhakutuomioistuimessa.

CIVC valitti ratkaisusta Saksan ylimpään yleiseen tuomioistuimeen, joka esitti EUT:lle neljä ennakkoratkaisukysymystä.

Tuomioistuin tiedusteli ensiksi, ovatko yhteisiä markkinajärjestelyjä koskevan asetuksen sääntö, jonka mukaan viini on suojattu nimen kaupalliselta käytöltä, jos nimen käytöllä hyödynnetään alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän mainetta sovellettavissa tilanteessa, jossa suojattua alkuperänimitystä – kuten ”Champagne” – käytetään osana sellaisen elintarvikkeen nimitystä – kuten ”Champagner Sorbet” –, joka ei ole tätä suojattua alkuperänimitystä koskevan eritelmän mukainen, mutta joka sisältää kyseistä eritelmää vastaavaa ainesosaa. Toiseksi, onko tällainen suojatun alkuperänimityksen käyttö alkuperänimityksen maineen hyväksikäyttöä, kun elintarvikkeen nimi vastaa kohdeyleisössä vallitsevia nimitystapoja ja ainesosaa on lisätty riittävä määrä olennaisen ominaisuuden antamiseksi tuotteelle.

EUT totesi, että säädetyn suojan soveltamisala on erityisen laaja. Suojan laajuus vastaa tavoitetta suojata suojattuja alkuperänimityksiä ja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä käytöltä, jolla hyödynnetään edellytykset täyttävien tuotteiden mainetta. Näin ollen EUT totesi, että sääntö soveltuu ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen mukaiseen tilanteeseen.

Toiseen kysymykseen EUT totesi, että nimityksen ”Champagner Sorbet” käyttö, jolla viitataan samppanjaa sisältävään sorbettiin, on omiaan yhdistämään tähän tuotteeseen suojatun alkuperänimityksen ”Champagne” maineen, johon liittyy laadun ja arvostuksen mielikuvia, ja siis hyödyntämään tätä mainetta. EUT painotti, että asetuksen tarkoittama maineen hyödyntäminen edellyttää, että tätä suojattua alkuperänimitystä on käytetty siten, että sen mainetta on pyritty hyödyntämään perusteettomasti.

EUT:n mukaan suojatun alkuperänimityksen käyttö osana tätä alkuperänimitystä koskevaa eritelmää vastaamattoman mutta kyseistä eritelmää vastaavaa ainesosaa sisältävän elintarvikkeen nimitystä, kuten ”Champagner Sorbet”, on näissä säännöksissä tarkoitettua alkuperänimityksen maineen hyväksikäyttöä, jos tämän elintarvikkeen olennainen ominaisuus ei ole maku, joka muodostuu pääasiallisesti siitä, että sen koostumuksessa on tätä ainesosaa. Kansallisen tuomioistuimen on arvioitava sille esitetyn selvityksen valossa, muodostuuko tuotteen maku pääasiallisesti siitä, että sen koostumuksessa on samppanjaa.

Kolmanneksi tuomioistuin kysyi, merkitseekö suojatun sanan ”Champagne” käyttö osana tätä alkuperänimitystä koskevaa eritelmää vastaamattoman mutta kyseistä eritelmää vastaavaa ainesosaa sisältävän elintarvikkeen nimitys, kuten ”Champagner Sorbet”, asetuksessa tarkoitettua väärinkäyttöä, jäljittelyä tai mielleyhtymää.

EUT totesi, että kun kyseessä olevan elintarvikkeen nimitykseen on sisällytetty suojatun alkuperänimityksen saaneen ainesosan nimitys, tätä suojattua alkuperänimitystä on käytetty suoraan osoittamaan avoimesti siihen liittyvää makuominaisuutta, mikä ei merkitse väärinkäyttöä, jäljittelyä tai mielleyhtymää.

Neljäs ennakkoratkaisukysymys koski sitä, voidaanko asetuksen N:o 1234/2007 118 m artiklan 2 kohdan c alakohtaa ja asetuksen N:o 1308/2013 103 artiklan 2 kohdan c alakohtaa soveltaa ainoastaan vääriin tai harhaanjohtaviin merkintöihin, jotka ovat omiaan synnyttämään väärän kuvan tuotteen maantieteellisestä alkuperästä, vai voidaanko niitä soveltaa myös tämän tuotteen luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia koskeviin vääriin ja harhaanjohtaviin merkintöihin.

EUT totesi vastauksena viimeiseen kysymyksen, että säännösten nojalla voidaan kieltää myös tuotteen luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi sen makua, koskevat väärät tai harhaanjohtavat merkinnät. EUT totesi, että jos kansallinen tuomioistuin arvioi, että pääasiassa kyseessä olevan elintarvikkeen olennainen ominaisuus ei ole maku, voitaisiin katsoa, että tämän elintarvikkeen sisä- tai ulkopakkaukseen merkitty nimitys ”Champagner Sorbet” olisi virheellinen ja harhaanjohtava merkintä.

(EH)

Ratkaisu luettavissa:

http://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf;jsessionid=9ea7d2dc30dd4ac85eda5e61430d89098aa88cf21df1.e34KaxiLc3qMb40Rch0SaxyNb390?text=&docid=198044&pageIndex=0&doclang=FI&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=363383