Aineeton on päivän sana

4.6.2015

Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että aineeton omaisuus ja pääoman ovat tärkeitä. Nyt  tulisi löytää konkreettisia vastauksia globalisaation ja digitaaliteknologian mukanaan tuomiin haasteisiin.

Euroopan unionissa siirrytään kansantalouden tilinpidossa syyskuun 2014 lopussa uuteen järjestelmään. Suomi siirtyi uuteen järjestelmään jo 11.7.2014 julkaistuissa kansantalouden tilinpidon tiedoissa. Uudessa järjestelmässä muun muassa laajennetaan varojen-käsite kattamaan tutkimus- ja kehittämismenot. Yritykset tuottavat tutkimus- ja kehitystoiminnallaan aineetonta pääomaa ja kasvattavat bruttokansantuotetta.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta tarkoittaa systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä tuotannossa uusien sovelluksien löytämiseksi. Se sisältää perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja kehittämistyön. Tutkimus- ja kehittämismenojen käsittely investointeina nostaa bruttokansantuotteen tasoa noin 4 prosenttia. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat Tilastokeskuksen mukaan viime vuosina olleet 6–7 miljardia euroa.

Valtioneuvosto antoi 17.4.2014 periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Periaatepäätöksellä kootaan yhteen keskeiset IPR-strategiaan, luovien alojen liiketoiminnan ja yrittäjyyden edistämiseen sekä kansalliseen muotoiluohjelmaan sisältyvät politiikkatoimet. Tavoitteena ”on parantaa edellytyksiä aineettomiin investointeihin, aineettoman pääoman hyödyntämiseen ja aineettomaan arvonluontiin liittyvään osaamiseen sekä innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan syntymiselle ja kehittymiselle Suomessa.”

Periaatepäätöksessä on todettu, että aineettomia oikeuksia syntyy erilaisessa uutta luovassa työssä kuten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Kehittämisohjelman toimenpiteet on jaettu viiteen ryhmään: investoinnit osaamiseen, aineettomien oikeuksien hyödyntämisen tehostaminen, rahoitusvälineiden kehittäminen, aineettoman arvonluonnin verotuskysymykset ja sääntelyn kehittäminen.

Tekesillä on meneillään New value creation -tutkimushaku, jonka avulla haetaan yrityksille uutta arvoa. Vuonna 2012 Etla julkaisi Uutta arvoa palveluista -nimisen kirjan, jonka tekijöinä olivat Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila. Kirjan tekemistä olivat tukeneet Palvelutyönantajat ja Tekes. Sen mukaan globaali työnjako syvenee ja kehittyneet maat erikoistuvat entistä enemmän palveluihin. Menestyvä viesti on yhä useammin yhdistelmä teollisuustuotetta ja palvelua.

Digitaaliteknologian kehitys on mahdollistanut sen, että palveluita voidaan varastoida, siirtää ja jakaa käyttäjille samalla tavalla kuin tavaroita. Samalla on mullistunut palveluiden tuotanto, jakelu, maailmankauppa ja myös yritysten sijoittuminen. Globaali tietoverkko, internet, on luonut jakelukanavan.

Aineettoman pääoman ja erityisesti palveluiden merkityksen korostuminen asettaa haasteita myös immateriaalioikeudelle. Suomen kaltaiselle kehittyneelle maalle aineettoman pääoman ja osaamisen hyödyntäminen on erityisen tärkeää. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että aineeton omaisuus ja pääoman ovat tärkeitä. Nyt tulisi kääriä hihat ja pyrkiä löytämään konkreettisia vastauksia globalisaation ja digitaaliteknologian mukanaan tuomiin haasteisiin.

Miten suojataan yhä merkittävämpään rooliin nousseita palveluita? Miten turvataan innovaatioilla palvelutoiminnalle saavutettu etumatka? Mikä on sopiva suojan taso? Täytyykö kaikkea suojata? Immateriaalioikeuden tutkimuksella ja koulutuksella on entistä suurempi tarve ja ja toivottavasti myös riittävät resurssit.

IPRinfo-lehden pääkirjoitus 3/2014

Kirjoittajat

Share: