Millä mallilla maailmalle? – Suomalaiset hakeneet laiskasti mallien kansainvälistä rekisteröintiä

(IPRinfo 5/2009)

Mallioikeuksien suojaamiselle on tarjolla hyvin toimiva ja tehokas kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin käyttäneet tätä mahdollisuutta vain vähän.

Mallioikeuksien kansainvälistä rekisteröintiä koskevan Haagin sopimuksen (vuodelta 1925) Geneven asiakirja tuli voimaan joulukuussa 2003. Ensimmäiset hakemukset jätettiin Maailman henkisen omaisuuden järjestön (World Intellectual Property Organization, WIPO) kansainväliseen toimistoon huhtikuussa 2004.

Geneven asiakirjan tavoitteena on joustava ja tehokas rekisteröintijärjestelmä, joka ottaa huomioon kansallisten ja alueellisten lainsäädäntöjen erityispiirteet. Eri valtiot ja valtioiden väliset järjestöt voivat siksi liittyä tähän kansainväliseen rekisteröintijärjestelmään. Valitettavan harvat suomalaisyritykset ovat toistaiseksi tarttuneet mahdollisuuteen rekisteröidä mallinsa kansainvälisesti.

Syksyyn 2009 mennessä Geneven sopimukseen on liittynyt 33 maata ja kaksi valtioiden välistä järjestöä, Euroopan yhteisö (EY) vuoden 2008 alussa ja African Intellectual Property Organization (OAPI) saman vuoden lopussa. Sopimus mahdollistaa mallioikeussuojan saamisen kaikkiaan 65 maan alueella, sillä kansainvälisen rekisteröinnin kohdistaminen koko jäsenjärjestöjen alueelle kattaa kaikki niiden jäsenmaat.

Euroopan unionin (EU) 27 jäsenmaasta ja OAPIn 16 jäsenmaasta suuri osa on myös liittynyt itsenäisesti Geneven sopimukseen. Seuraava uusi jäsenvaltio on Serbia, jonka liittyminen tulee voimaan 9. joulukuuta 2009. Myös Norjan jäsenyys on loppusuoralla. Suomen liittyminen sopimukseen on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä.

Pidemmällä aikavälillä myös uusien suurten markkina-alueiden, kuten Yhdysvaltain ja Japanin, liittyminen Geneven sopimukseen on odotettavissa.

Joustava rekisteröinti helpottaa muotoilun kansainvälistymistä
EY:n liityttyä Geneven sopimukseen kansainvälistä rekisteröintiä voi hakea myös Suomen kansalainen tai sellainen henkilö tai yritys, jolla on Suomessa kotipaikka tai toimiva teollisuuslaitos tai kauppaliike, tai joka ”asuu” Suomessa (englanniksi ”habitual residence”).

Kansainvälinen rekisteröinti mahdollistaa mallioikeussuojan saamisen kaikkien Geneven sopimukseen liittyneiden maiden ja kansainvälisten järjestöjen alueella yhdellä kansainvälisellä hakemuksella.

Mikäli kansainvälinen rekisteröinti kohdistuu myös EY:hyn , oikeusvaikutukset ovat samat koko EU:n alueella. Siten suomalaisen hakijan ei tarvitse hakea kansallista rekisteröintiä Suomessa, vaan hän voi suoraan hakea kansainvälistä rekisteröintiä ja kohdistaa sen koskemaan EY:tä, jolloin suojaoikeus on voimassa myös Suomessa.

Geneven sopimus on käyttäjälleen joustava järjestelmä. Tietty malli voidaan esimerkiksi poistaa rekisteröinnistä vain tietyn maan osalta, ja omistajanvaihdos on mahdollinen vain joidenkin rekisteröintiin sisältyvien mallien tai vain tiettyjen maiden suhteen. Näin rekisteröinnin haltija voi markkinointistrategiaa laatiessaan ottaa huomioon eri markkina-alueiden erityispiirteet.

Joustavuuden lisäksi kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän etuja ovat sen edullisuus, nopeus ja tehokkuus. Mallin haltija voi tehdä hakemuksen joko englanniksi tai ranskaksi (huhtikuusta 2010 lähtien myös espanjaksi) WIPOn kansainväliseen toimistoon Genevessä ja maksaa hakemusmaksun Sveitsin frangeissa yhdellä kerralla.

Näin mallin haltija välttyy kansallisten hakemusten tekemiseen liittyvältä byrokratialta, esimerkiksi usean hakemusmaksun maksamisesta eri valuutoilla, käännöskustannuksista ja paikallisten asiamiesten palkkioista.

Rekisteröinti ja yhteisömalli täydentävät toisiaan
Huhtikuusta 2003 alkaen eri maissa toimivat yritykset ovat voineet saada suojan malleilleen koko EU:n alueella. Yhteisömallia haetaan EU:n sisämarkkinoiden yhdenmukaistamisvirastolta (Office for Harmonization in the Internal Market, OHIM), joka sijaitsee Espanjassa Alicantessa.

Suomalaisista yrityksistä eniten yhteisömallirekisteröintejä (aikavälillä 2003 – 7.9.2009) on Nokialla, joka on sijalla 15 yhteensä 1146 rekisteröinnillä. Seuraavana tulevalla Valiolla – sijalla 393 – on vain 126 rekisteröintiä.

Toisin kuin yhteisömalli, kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä on niin sanottu suljettu järjestelmä, eli rekisteröinnin hakeminen on mahdollista vain jäsenjärjestöjen tai -maiden alueilla toimiville yrityksille.

Suomalaiset yritykset eivät usein ole tietoisia siitä, että EY:n liityttyä Geneven sopimukseen vuoden 2008 alussa, kaikkien EU:n jäsenmaiden alueilla toimipaikkaansa pitävät yritykset voivat hakea suojaa mallioikeuksilleen kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän kautta. Jotkut, esimerkiksi Nokia ja Huhtamäki, ovat kuitenkin hakeneet myös malliensa kansainvälistä rekisteröintiä. Nokia eri maissa toimivine tytäryhtiöineen on silti vain 275 voimassa olevan julkistetun kansainvälisen rekisteröinnin haltija.

Toisaalta nekään yritykset, jotka tietävät tämän mahdollisuuden, eivät aina käytä kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Ennen EY:n liittymistä Geneven sopimukseen Nokia teki kansainvälisiä hakemuksia tytäryhtiöidensä nimissä, jotka toimivat maissa, jotka olivat jo liittyneet Haagin sopimukseen. EY:n liityttyä Geneven sopimukseen Nokia on tehnyt kansainvälisiä hakemuksia myös Suomessa sijaitsevan emoyhtiön nimissä, mutta kohdistanut nämä hakemuksensa lähinnä EU:n ulkopuolisiin maihin.

Kansainvälinen hakemus sekä EU:n ulkopuolelle että yhteisöön
Tehokkaampi käyttötapa olisi kohdistaa kansainvälinen hakemus EU:n ulkopuolisten maiden lisäksi myös yhteisöön, jolloin mallioikeuden haltijalla on vain yksi rekisteröinti hallittavanaan.

Tällä tavalla kaikki muutokset, esimerkiksi joidenkin mallien poistaminen rekisteristä tai rekisteröinnin uudistaminen, voidaan tehdä kaikkien maiden ja kansainvälisten järjestöjen, tai vain osan niistä, suhteen yhdellä hakemuksella WIPOn kansainväliseen toimistoon. Näin yrityksen mallioikeussalkku sisältäisi vähemmän rekisteröintejä mutta kattaisi samat mallioikeudet. Kaikki rekisteröinnin jälkeiset muutokset voi keskitetysti hoitaa WIPOn kansainvälisen toimiston kautta.

Useat yhteisömallirekisteröintejä omistavat suomalaiset yritykset, kuten Valio tai ABB, joilla on jopa kymmeniä yhteisömallirekisteröintejä, eivät kuitenkaan vielä ole käyttäneet hyväkseen mahdollisuutta yhdistää kansainvälinen rekisteröintijärjestelmä ja yhteisömalli.

Myöskään yksityiset suunnittelijat, arkkitehdit, yrittäjät sekä pienet ja keskisuuret yritykset, jotka jo ovat hakeneet yhteisömallirekisteröintiä, eivät vielä ole löytäneet kansainvälistä rekisteröintijärjestelmää, joka etenkin taloudellisesti vaikeina ajanjaksoina mahdollistaa mallien edullisen ja nopean suojaamisen eri markkina-alueilla.

Noin 90 prosenttia kansainvälisen rekisteröintijärjestelmän käyttäjistä onkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on alle kymmenen rekisteröintiä.

Miten kansainvälistä rekisteröintiä haetaan?
Riippuen rekisteröintihakemuksessa olevien mallien lukumäärästä (yksi hakemus voi sisältää enintään 100 mallia) kansainvälisen rekisteröinnin ulottaminen koskemaan myös EY:tä voi usein olla edullisempi tapa suojata malli EU:n alueella kuin hakea suoraan yhteisömallirekisteröintiä OHIMissa.

Kansainvälisen rekisteröintihakemuksen voi tehdä suoraan WIPOn kansainväliseen toimistoon. Hakemuslomake ja ohjeet hakemuksen täyttämiseksi löytyvät WIPOn internet-sivulta osoitteessa: www.wipo.int/hague/en/forms, missä on myös linkki sivulle, jossa voi täyttää sähköisen hakemuslomakkeen.

Lisätietoja mallien kansainvälisestä rekisteröinnistä löytyy WIPOn Internet-sivuilta osoitteessa www.wipo.int/hague.

Päivi Lähdesmäki
Head, Legal Section, International Designs Registry
World Intellectual Property Organization

Kirjoittaja on WIPOn kansainvälisten mallien rekisteröintiosaston oikeudellisen jaoston päällikkö. Hän on työskennellyt WIPOssa eri lakimiestehtävissä vuodesta 1998 lähtien. Tätä ennen hän toimi lakimiehenä Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitoimistossa ja valituslautakunnassa.

———————————————————————————————
Haagin sopimus, Geneven asiakirja ja yhteisömalli

Haagin sopimus vuodelta 1925 antaa sopimusvaltion kansalaiselle mahdollisuuden hakea teolliselle mallille suojaa yhdellä hakemuksella useassa nimeämässään ja sopimukseen liittyneessä valtiossa.
Sopimuksen sisältöä on uudistettu useaan otteeseen, viimeksi 1999 niin sanotulla Geneven asiakirjalla, joka tuli voimaan 2003. Suomi ei ole liittynyt Haagin sopimukseen eikä erikseen Geneven asiakirjaan. Kirjoituksessa käytetään Geneven asiakirjasta myös nimitystä Geneven sopimus.
Haagin sopimusta hallinnoi WIPO. Tiedot löytyvät sen verkkosivulta:
http://www.wipo.int/hague/en/index.html

Euroopan yhteisö liittyi Geneven asiakirjaan v. 2008 alusta. Ks:
2006/954/EY – Neuvoston päätös, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, teollismallien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Haagin sopimukseen liittyvään, Genevessä 2 päivänä heinäkuuta 1999 tehtyyn Geneven asiakirjaan tapahtuvan Euroopan yhteisön liittymisen hyväksymisestä
EUVL L 386, 29.12.2006, s. 28-43 (päätös + liite)
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2006:386:0028:0043:FI:PDF

Yhteisömalliasetus tuli voimaan 2002. Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002, annettu 12 päivänä joulukuuta 2001, yhteisömallista
(EYVL L 3, 5.1.2002, s. 1)
Sen konsolidoitu versio (1.1.2007) löytyy Eur-lex-tietopankista:
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:2002R0006:20070101:FI:PDF

—————————————————————————
EY = Euroopan yhteisö, jolla on yhteisönä jäsenvaltioitaan sitova lainsäädäntö- ja tuomiovalta tietyissä erityisesti talouden ja kaupan alan asioissa.

EU = Euroopan unioni, johon kuuluvat Euroopan yhteisö (EY) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön rikosasioissa käsitellään hallitusten välisenä yhteistyönä, eikä EY:llä ole näissä (ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa) yhteisönä lainsäädäntö- tai muuta päätösvaltaa.